***Kemia vol 8***

Atomeista yhdisteiksi

1. Atomin  rakenteen malli 

- Atomin osat ovat ydin ja elektronipilvi
- Atomin ydin koostuu protoneista ja neutroneista
- Elektronien ja protonien lukumäärä atomissa on sama

- Protonien määrä määrittää sen, mikä alkuaine on kyseessä
- Elektronikuoret ovat ytimen ympärillä olevia alueita, joilla elektronit ovat
- Oktetti on pysyvä elektronirakenne. Atomin uloimmalla elektronikuorella on kahdeksan elektronia tai jalokaasun elektronirakenne. 

2. Jaksollinen järjestelmä

- Jaksollisesta järjestelmästä saa tietoa alkuaineiden atomien elektronirakenteista
- Jaksollisen järjestelmän pystyrivejä sanotaan ryhmisksi ja vaakarivejä jaksoiksi
- Saman pääryhmän alkuaineilla on yhtä monta ulkoelektronia
- Saman pääryhmän alkuaineet reagoivat samantapaisesti. tämä pätee erityisesti alkalimetalleilla, maa-alkalimetalleilla, halogeeneilla ja jalokaasuilla.
- Saman jakson alkuaineilla on käytössä yhtä monta elektronikuorta.

3. Ionisidos ja metallisidos

- Atomista tulee positiivinen ioni, kun se luovuttaa elektroneja
- Atomista tulee negatiivinen ioni, kun se ottaa vastaan elektroneja
- Ionisidos on sähköien vetovoima positiivisen ja negatiivisen ionin välillä
- Ionien vesiliuokset johtavat sähköä
- Metallissa atomeja sitoo toisiinsa metallisidos

4. Kovalenttinen sidos ja molekyylit

- Kovalenttinen sidos syntyy, kun atomit luovuttavat elektroneja yhteiseen käyttöön.
- Kovalenttinen sidos on luja
- Kovalenttinen sidos syntyy kahden epämetalliatomin välille
- Yhteisiä elektronipareja kahden atomin välillä voi olla yksi, kaksi tai kolme
- Molekyyliyhdiste muuttuu kiinteään olomuotoon molekyylien välisellä vuorovaikutuksilla.

Hiilen kemia

1. Hiili - monimuotoinen alkuaine

- Orgaaninen kemia on hiiliyhdisteiden kemiaa
- Alkuainehiilen esiintymismuotoja ovat timantti, grafiitti, grafeeni, fullereeni ja nanoputket
- Orgaanisssa hdisteissä on aina hiiltä ja vetyä ja ne ovat molekyyliyhdisteitä
- Yksinkertaisin orgaaninen yhdiste on metaani

2. Hiilivedyt

- Yhdistettä, jossa on vain hiiltä ja vetyä, kutsutaan hiilivedyksi
- Alkaanit ovat hiilivetyjä, joiden hiilien äliset sidokset ovat kaikki yksinkertaisia
- Alkeeneissa hiiliatomien välillä on vähintään yksi kaksoissidos.
- Alkyyneissä hiiliomien välillä on vähintään yksi kolmoissidos
Bentseenirenkaan sisältäviä yhdisteitä kutsutaan aromaattisiksi yhdisteiksi
- Hiilivetyjen palaessa syntyy aina vettä ja hiilidioksidia.

3. Alkoholit

- alkoholien tunnusomainen ryhmä on hydroksyyliryhmä -OH
- Alkoholien nimissä on pääte oli
- Etanoli ja glykoli ovat hyvin myrkyllisiä alkoholeja
- Moniarvoisssa alkoholeissa on useita hydroksyyliryhmiä
- Alkoholien palamisreaktiossa syntyy vettä ja hiilidioksisia.

4. Karboksyylihapot

- Karboksyylihappojen funktionaalinen ryhmä on karboksyyliryhmä -COOH
- Luonnon aineiden happamuus syntyy karboksyylihaposta
Karboksyylihapot ovat heikkoja happoja
- Happojen ja alkoholien reaktioissa syntyy estereitä

Kemiaa kotona

1. Ravintoaineet

- Hiilihydraatit, rasvat ja proteiinit ovat energiaravintoaineita
- Kivennäisaineet, hivenaineet ja vitamiint ovat suojaravintoaineita
- Kivennäiaineet ovat alkuaineita, joita elimistössä on runsaasti
- Hivenaineet ovat alkuaineita, joita ihminen tarvitsee vain pieniä määriä
- C- ja B-vitamiinit ovat veisliukoisia vitamiineija
- A-, D-, E-,  ja K-vitamiinit ovat rasvaliukoisia vitamiineja
- Antioksidantit estävät elimistössä tapahtuvia hapettumisreaktioita
- Kivennäisaineet, hivenaineet, vitamiinit ja proteiinit ovat suojaravinteita.

2. Proteiinit

- Proteiineja eli valkuaisaineita saadaan lihasta, kalasta, siemenistä ja täysviljatuotteista
- Proteiinit ovat suuria makromolekyylejä, jotka koostuvat aminohapoista
- Aminohapot liittyvät toisiinsa peptidisidoksin
- Proteiinien tuhoutumista kutsutaan denaturoimiseksi
- Entsyymit nopeuttavat luonnossa tapahtuvia kemiallisia reaktioita

3. Hiilihydraatit

- Hiilihydraatteja ovat sokerit, tärkkelys ja selluloosa
- Hiilihydraatit sisältävät hiiltä, vetyä ja happea
- Yksinkertaisia sokereita kutsutaan monosakkarideiksi. Näitä ovat glukoosi, fruktoosi ja galaktoosi
- Kaksi sokeriyksikkö sisältävää hiilihydraattia kutsutaan disakkaridiksi. Näitä ovat ruokosokeri eli sakkaroosi, maitosokeri eli laktoosi ja mallassokeri eli maltoosi

4. Rasvat

- Rasvamolekyylit koostuvat yhdestä glyserolista ja kolmesta rasvahaposta
- Rasvahapot ovat pitkäkejuisia karboksyylihappoja
- rasvat eivät liukene veteen.
- Tyydyttymättömissä rasvahapoissa on yksi tai useampi kaksoissidos
- Tyydyttyneiden rasvahappojen kaikki hiilien väliset ovat yksinkertaisia
- Rasvojen tehtävä elimistössä on energian tuottaminen, rasvaliukoisten vitamiinien kuljettaminen, sisäelimien suojaaminen ja lämmöneristeenä toimiminen

5. ruoanvalmistuksen kemiaa

- Ihminen maistaa viisi erilaista makua: makea, hapan, suolainen, karvas ja umami
- Karotenoidit antavat vihanneksille niiden kirkkaat värit keltaisesta punaiseen
-Maillardin reaktion vuoksi ruoka saa paistettaessa kauniin ruskean värin
- Proteiinien denaturoituminen on tärkeä osa ruoan valmistusta
- Hiiva tai leivinjauhe nostattaa taikinan muodostamalla siihen hiilidioksidia

6. Pesuaineet

- Saippua on rasvahappojen natriumsuolaa
- Pesuaineita käytetään parantamaan pesutulosta
- Pesuaineet sisältävät muun muassa pinta-aktiivisia aineita, likaa pilkkovia entsyymejä ja valkaisuaineita
- Peusaineista pyritään tekemään turvallisia ja ympäristöystävällisiä
- Parhain pesutlos saadaan pesuaineiden oikealla annostelulla ja oikealla pesulämpötilalla.

7. Jätteiden käsittely ja kierrätys

- Tuotteen ympäristövaikutuksia arvioitaessa tulee tutkia tuotteen koko elinkaarta
- Tuotteen elinkaari kattaa tuotteen suunnittelun, raaka-ainaiden, valmistuksen, kuljetuksen, käytön ja jätteiden käsittelyn
- Ensisijaisesti on pyrittävä estämään jätteiden syntymistä
- Tavaroiden uudelleen käytöllä ja materiaalien kierrätyksellä säästetään enerigaa ja raaka-aineita
- Kierrätykseen kelpaamatonta jätettä voidaa käyttää energialähteenä.